Osa I : Kokemuksia
Keskustelimme aluksi kurssikokemuksista Helsingin yliopiston Tietojenkäsittelytieteen Ohjelmoinnin perusteet -kurssilta. Kurssi todellakin vaatii aikaa, itseohjautuvuutta ja itsekuria. Allekirjoittanut on osallistujana kurssilla, mutta kurssin tehtävien tekemisessä on ollut parin kuukauden tauko. Kurssista on suoritettu noin kolmasosa. Itse kurssi toteutetaan tietynlaisella koodaamisohjelmalla, jonne kirjoitetaan koodia, ja lisäksi on kirjallinen materiaali, josta luetaan teoria. Ohjelma tarkastaa koodin pyydettäessä ja lisäksi tehdyt tehtävät lähetetään palvelimelle, joka tarkastaa vielä tehtävän sekä antaa ”pisteitä” ja hymynaaman. Siellä on myös mahdollisuus antaa palautetta tehtävästä ja ajankäytöstä. Allekirjoittanut on kokenut hyväksi tavaksi käyttää kahta läppäriä vierekkäin, jolloin toiselta näkee ohjeet ja voi niihin aina palata, ja toisella sitten koodaa. Tehtävät ovat olleet yksinkertaisia, aloittelevalle koodaajalle suunnattuja. Kurssilla on käytössä myös irc-alusta, johon allekirjoittanut on joutunut kerran turvautumaan ja saanut sieltä nopeasti vertaisneuvoa tehtävässä eteenpäin pääsemiseksi. Sinänsä kurssin verkostoitumismahdollisuudet ovat vähäiset, koska siellä ei opi tuntemaan muita kurssilaisia. Omaan irc-kysymykseeni vastasi jokin nimimerkki ja en oikeastaan tiedä, oliko kyseessä opiskelija vai opettaja.
Kurssitehtävänä oli käydä vilkaisemassa jotain MOOC-kurssia. Valitsimme Courserasta Learning How to Learn -kurssin, jonka esittelyvideon ja johdantovideon katselimme. Lisäksi selasimme kurssin rakennetta ja tarkastelimme monivalintatehtäviä. Tehtävät ovat sen laatuisia, että niihin on katsottava video ennen kuin kysymyksiin voi vastata. Nähdäksemme kurssi on hyvin amerikkalaistyyppinen eli yksinkertaistava ja rautalangasta vääntävä. Lisäksi totesimme, että kurssille osallistuminen vaatii hyvää englannin kielen taitoa. Etenkin esseen kirjoittaminen (mikä on valitsemallamme kurssilla vaatimuksena) voi olla haastavaa, jos kieli ei ole täysin hallussa. Kurssilla on keskusteluosio, jossa kurssilaiset saattavat käydä esittäytymässä, joten verkostoitumismahdollisuus osallistujien kesken on olemassa.
MOOC-kurssit ovat kaikille avoin ikkuna yliopistomaailmaan. Ohjelmoinnin perusteet -kurssi toimii myös sisäänheittäjänä Tietojenkäsittelytieteeseen opiskelijaksi. Vaaditaan vain kevään hyväksytty kurssi sekä jonkinlainen näyttötentti, jolla todistetaan, että on itse suorittanut kurssin. Lisäksi kurssista annetaan opintopisteitä. Allekirjoittanut osallistui kurssille ainoastaan harrastuksen vuoksi. Syksyn kurssi onkin harrastajille / kokeilijoille suunnattu toteutus, josta ei saa opintosuorituksia. Ohjelman antamat ”pisteet” eivät ole millään tavoin sidoksissa opintopistejärjestelmään. Tulevaisuudessa ehkä on luontevampaa sitoa MOOC-kursseja osaksi opintosuorituksia. Sitä odotellessa… 😉
Osa II : Tutkimustietoa MOOC-kursseista
Ovatko MOOC-kurssit kaiken hypetyksen arvoisia? Jokainen ryhmän jäsen etsii ainakin yhden relevantin artikkelin aiheesta. Voimme vaikka koota parhaat artikkelit ensin kommenttikenttään. Tässä keskustelun avaajaksi yhden artikkelin satoa:
- MOOC-kurssien keskeyttämisprosentti on valtava. Kurssien läpäisy saattaa jopa olla alle 10 prosenttia.
- Pitkällä tähtäimellä MOOC-kurssit saattavat laskea yliopisto-opetuksen hintoja esim. USA:ssa, mikä on pelkästään positiivinen asia.
- Ensimmäinen MOOC-kurssi ilmestyi vuonna 2008, joten kurssien historia on lyhyt.
- Joillakin kursseilla on alussa ilmennyt plagiointia, mikä saattaa osaltaan johtua vertaisarvioinnin suuresta roolista kursseilla.
- Kurssien maksuttomuus ei ole niin ilmeistä kuin annetaan ymmärtää. Kursseista saatetaan periä rahaa esimerkiksi myöntämällä maksullisia sertifikaatteja tai antamalla materiaaliksi luennoitsijan kirjoittaman kirjan.
- Eliittiyliopistot saattavat olla hyviä tutkimuksen saralla, mutta mikään ei takaa, että juuri niiden julkaisemat MOOC-kurssit olisivat pedagogisesti korkeatasoisia.
Lähde: Daniel, J. 2012. Making Sense of MOOCs: Musings in a Maze of Myth, Paradox and Possibility. Journal of Interactive Media in Education. Haettu internetistä 20.1.2015 osoitteesta: http://jime.open.ac.uk/article/view/2012-18/466
Muuttuvat oppimisympäristöt 
Löysin tutkimuksen koskien MOOC- kurssien sisältöjen luomista. Kyseessä on empiirinen tutkimus koskien erästä JavaScript- MOOC- kurssia P2PU (peer-to-peer University) yhteisössä. Tutkimus keskittyy siihen, miten kurssille osallistujat voivat luoda kurssisisältöjä Web 2.0 ympäristössä. Tutkimus keskittyi selvittämään millaisia interaktiivisia prosesseja esiintyy kun kurssisisältöjä luodan yhdessä sekä siihen, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia se luo.
Tutkimus esittelee kahdentyyppistä interaktiivista prosessia, joita tapahtuu käyttäjän ja kurssin ylläpitäjän välillä: ongelmien tunnistaminen sekä yhteistyössä toteutettava ohjelmistonkäsittely ongelmien ratkaisemiseksi.
Tutkimustulokset osoittavat positiivisena mahdollisuutena sen, että kurssin ylläpitäjät sekä kurssilaiset voivat yhteistyössä tehdä ohjelmankäsittelyä missä tahansa kurssin vaiheessa. He voivat yhdessä luoda kurssista entistä paremman ja suurempaa joukkoa palvelevan. Haasteeksi tutkimustulokset osoittivat sen, että kurssilaiset ovat kurssin alkaessa hyvin erilaisista lähtökohdista ja eri tasoisia, joten kurssisisällön luominen kaikille sopivaksi on vaikeaa ja aiheuttaa jännitteitä. Aloittelijat kaipaavat yksinkertaisempaa ja tietopainoitteista opetusta kun taas edistyneemmät halusivat enemmän koodausta ja tietojenkäsittelyä. Oppimisprosessin kannalta kurssisisältöjen luominen koettiin positiivisesksi asiaksi, vaikka koskaan ei varmasti päästä tilanteeseen, että kaikki kurssilaiset olisivat sisältöön täysin tyytyväisiä.
Lähde:Andersen, R. & Ponti, M. 2014. Participatory pedagogy in an open educational course: challenges and opportunities. Distance education. Vol. 35, No. 2, 234- 249.
TykkääLiked by 1 henkilö
Jonkin sortin MOOC-opinnäytetyö Tampereen yliopistolta: http://www.sis.uta.fi/ipopp/ipopp2013/pasa/index.html#osa1
Nopeasti vilkaistuani luulen, että esim. sosiaalisuus kurssille osallistumisen motivaattorina on nouseva trendi. Kirjoittajien mukaan sosiaalisuudella ja ystävyyssuhteilla ei juurikaan ole merkitystä kurssille osallistumisen syinä, mutta luulen niin, että kursseille osallistumisen myötä ja lisääntyvän sosiaalisen jakamisen myötä tulevat vertaisryhmät yhä merkityksellisemmiksi.
Artikkelissa käsiteltiin myös huijaamista MOOC-kursseihin liittyen. Kirjoittajat eivät ole huomioineet mahdollisuutta suorittaa kypsyyskokeen tyyppinen kuulustelu yliopistolla, joka hyväksilukee jotain MOOC-kursseja.
TykkääTykkää
Ei tieteellinen lähde, mutta kiinnostava uutinen: http://yle.fi/uutiset/mooc__uusi_tie_yliopistoon_vai_uhka_koko_koulutusjarjestelmalle/7689994
”Lopulta huomasin oppineeni 12 viikon aikana enemmän kuin koko kolmivuotisessa datanomi-tutkinnossa.”
– Joni Salmi
Helsingin yliopiston MOOC:n etu on tosiaan joustavuus: voi opiskella täysin omassa tahdissa. Nopeammin tai hitaammin kuin muut.
TykkääTykkää
Facebookissa silmiini osui linkki tähän artikkeliin. Nuoret ovat perustaneet itse ”kauppiksen valmennuskurssin” verkkoon kaikille avoimeksi hintaan 89€. Monien tahojen kurssit saattavat maksaa jopa 6000 euroa. Nettikurssin kauppakorkeaan.fi perustajat ovat ladanneet palveluun yli 700 monivalintakysymystä liittyen pääsykoekirjoihin.
http://www.esaimaa.fi/Online/2015/01/27/Valmennuskurssibisnes%20rehottaa%20-%20opiskelijat%20perustivat%20nettikurssin%20/2015118546806/4
TykkääLiked by 1 henkilö
MOOCit ovat luennoitsijakeskeisiä – Nykyään pitäisi painottaa ryhmätyötä, opettajien pitäisi olla vain mukanaeläjiä. Mooceissa on lyhyitä videoita, joita opiskelijat seuraavat. Videoista opiskelijat tekevät monivalintakysymyksistä koostuvia tehtäviä ja tenttejä, jotka tarkastetaan automaattisesti. Tapahtuuko oppimista ihan oikeasti?
TykkääTykkää
MOOC – Uusi tie yliopistoon vai uhka koko koulutusjärjestelmälle? Näin kirjoittaa Kotimaa-lehti verkkosivullaan 2.1.2015
Massiivisten verkkokurssit eli MOOCit (massive open online course) ovat osana opiskelua, varsinkin tulevaisuudessa. MOOCien on ennakoitu mullistavan koko korkeakouluopiskelun. MOOC on tapa järjestää osallistujamäärältään vaihtelevia, mutta opettajaresurssien käytöltään rajattuja, helposti ylläpidettäviä verkkokursseja. MOOCien perusajatuksena on matala kurssille osallistumisen kynnys eikä kurssin keskeyttämisestä ole sanktioita. Nykyään MOOC-kursseja järjestetään ympäri maailmaa. Suurimpia kurssijärjestäjiä ovat Coursera, edEx ja Udacity – tarjonnassa on yhteensä satoja erilaisia ilmaisia yliopistotason kursseja. Suomessa MOOC-kurssit aloitti Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos (TKTL). Sen tarkoituksena ei alkuaan ollut alunperin kehittää verkkokursseja. TKTL aloitti keväällä 2010 opetuskokeilun, jossa ohjelmointikursseja ruvettiin organisoimaan uudella tavalla. Ohjelmoimaan oppii parhaiten ohjelmoimalla oli ajatuksena. Perinteisen luentokurssien sijaan opiskelijat aloittivat työnsä tietokoneen äärellä. Tärkeimpänä oppimismenetelmänä pidettiin omaa oivallusta. Uutta opetusmenetelmää ruvettiin kutsumaan tehostetun kisällioppimisen menetelmäksi (engl. Extreme Apprenticeship method). Yhdistetään ajatus tekemällä oppimisesta ja osaajaksi kasvamisesta. MOOC – kurssien ideana on, että oppiminen perustuu opiskelijoiden aktiiviseen tekemiseen, ohjelmointi tapahtuu ammattimaisessa ohjelmointiympäristössä, kurssien järjestäminen liittyy suoraan oman opetuksemme kehittämiseen kurssit ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. (Kotimaa 2.1.2015)
Idea MOOCeista on hyvä ja kannatettava, mutta saako näistä kursseista opintopisteitä – niitähän me kaikki metsästämme!
TykkääTykkää