Opetuksen pelillistäminen

Oppimispelit luennolla S. Yrjänäinen johdatteli meidät valopelin maailmaan. Kyseessä on siis valo- ohjattu tarinallinen liikuntasovellus. Pelin tarkoituksena on saada myös ne oppilaat liikkeelle, jotka eivät erityisemmin pidä liikuntatunneista. Oli mukava katsella oppilaita, kun nämä temmelsivät valojen ja äänen mukana. Pelissä ei ruokita kilpailuhenkisyyttä, vaan kaikki saavat toteuttaa itseään. Valopeli on siis yksi tapa liikkua, eikä sen ole tarkoitus korvata perinteisiä liikuntatunteja, mutta tuoda välillä erilaista piristystä. Tekniikalla tavoitellaan lisää oppimista. Pelit ovat lasten luonnollinen tapa oppia ja kokea elämyksiä.

Padlet-seinälle syntyi tunnin aikana vilkasta keskustelua pelillisyydestä.  Kommenteissa esiintyi niin ennakkoluuloja kuin myös suurta mielenkiintoa erityisesti valopeliä kohtaan.  Yrjänäisen mukaan opettajat usein yllättyvät katselemalla opetettavaa ryhmää, miten ryhmät muodostuivat, ryhmähenki vahvistuu jne.    Opettaja voi ohjata pelissä tarinan etenemistä ja tietokone ohjaa valoja. Opettaja on tässä niin kuin yleensäkin oppimispeleissä enemmän ohjaajan kuin opettajan roolissa.

Oma ryhmämme totesi valopelin soveltuvan parhaiten alakoulun oppilaille. (Kenelläkään meistä ei ollut omakohtaista kokemusta pelin käytöstä) Pohdimme myös, että yläasteikäisille olisi vaikea kehittää tarinaa, joka saisi vastaavanlaista innostusta heissä aikaiseksi. Pelillistämistä mietittiin myös aikuiskasvatuksen näkökulmasta. Ainakin maahanmuuttajille on tarjolla pelillisyyteen liittyvää koulutusta ja terveydenhuollon puolella simulaatiokoulutusta.

Artikkelissa Koskinen ym. Oppimispelien tutkimus pedagogisesta näkökulmasta esitetyn kirjallisuuskatsauksen perusteella opettajan rooli on pelillisyydessä tärkeä. Opettajan rooli  riippuu pelistä ja sen käyttötarkoituksesta aina pedagogisen prosessin suunnittelijasta ja toteuttajasta pelien ohjaajaan.  Oppimispeli voi olla oppimisympäristö tietojen ja taitojen oppimiseen. Se mahdollistaa tiederajojen ylittävän yhteiskunnallisen keskustelun.

Tehtäväksi saimme tunnin jälkeen tutustua ryhmittäin yhteen oppimispeliin. Ryhmämme valitsi Ekapelin, jonka avulla harjoitellaan lukutaidon alkeita mm. eskarissa. http://www.lukimat.fi/lukeminen/materiaalit/ekapeli

Mainokset

8 kommenttia artikkeliin ”Opetuksen pelillistäminen

  1. Yrjänäinen ym. kuvailee artikkelissaan myös sitä, kuinka koululiikuntaan tarvitaan uusia keinoja motivoida oppilaita liikkumaan myös omaehtoisesti. Moni lapsi harrastaa liikuntaa urheiluseurassa, mutta osan lapsista liikuntakokemuksen pohjautuvat vain koululiikunnan maailmaan. Itse jäin pohtimaan nimenomaan omaehtoisen liikunnan tärkeyttä lapsen terveyden kannalta. Moni vanhempi tuudittautuu nykään siihen, että lapsi liikkuu riittävästi mikäli käy esim. kaksi tuntia viikossa jalkapalloharjoituksissa vaikkei harrastaisikaan muuta liikuntaa. Todellisuudessa uskon monen aktiivisen lapsen liikuntamäärän olevan korkeampi, mikäli hän harrastaa päivittäin omaehtoista liikuntaa. Liikunnan pelillistäminen onkin mielestäni erinomainen keino saada liikuntaa lasten vapaa-aikaan urheiluseurojen ohella. Suuri osa isommista alakoululaisista pelaa videopelejä vapaa-aikanaa, joten miksei pyrittäisi siirtämään liikunnallisia pelejä yhä enemmän myös lasten itse käytettäviksi? Koululiikuntatunneilla pelatut liikunnalliset pelit saattavat saada monessa lapsessa kipinän liikunnan riemusta ja innostua vastaavista peleistä myös vapaa-ajallaan. Kujala yms. osoittaa myös liikunnallisten pelien etuja kuten itseluottamuksen ja itsetuntemuksen nousun. Uskon itse täysin, että moni lapsi kokee onnistumisia kyseisten pelien kohdalla, sillä pelit eivät aseta esimerkiksi lajiosaamisvaatimuksia. Kaikki pystyvät osallistumaan pelien avulla liikunnan riemuun taito tai kuntotasostaan riippumatta. Näin ei ole aina perinteisillä liikuntatunneilla koulussa.

    Liked by 1 henkilö

  2. Ekapeli on minulle erittäin tuttu työväline. Ekapeli-sovelluksia on saatavissa erikseen esim. eskarilaisille, sujuvasti lukeville, tavutasolla oleville jne. Olen omakohtaisesti nähnyt lasten kehittyvän pelin avulla mm. kirjaintuntemuksessaan ja jokainen esikoululainen on halunnut pelata vuorollaan Eskari-ekapeliä. Toki jotkut eskarilaiset ovat pelanneet jo sujuville lukijoille tarkoitettua sovellusta. Kaikille soveltuvan työvälineen ekapelin tekee se, että jokainen lapsi kirjautuu peliin omilla tunnuksillaan ja pelaa valittua peliä omalla taitotasollaan. Pelin alussa lapsi tekee ns. kirjain- äännevastaavuustestin, jonka pohjalta peli esittää hänelle soveltuvat tehtävät. Lapsen edistyessä taidoissaan, pelit tulevat haastavimmiksi. Hyvänä oppimisporkkanana lapsille on toiminut se, että he ”haaveilevat” pääsevänsä pelaamaan jotakin tiettyä ekapelin osiota, jota ovat nähneet jo lukevan lapsen pelaavan. Tätäkin kautta syntyy motivaattori harjoitella ahkerasti, jotta pääsee etenemään tiettyyn peliosioon. Jokaiselle pelaajalle luodaan pelin alussa oma ”tarrakirja” johon hän saa onnistuneista suorituksista ”liimata tarroja”. Tarrojen kerääminen myös motivoi lapsia harjoittelemaan. Itse olen kokenut Ekapelin erinomaiseksi välineeksi myös erityistä tukea tarvitsevien lasten kohdalla, sillä motivaatio oppimista kohtaan ei välttämättä ole vielä kehittynyt, mutta mielenkiintoinen peli tempaa mukaansa ja oppimista tapahtuu. Lisäksi pelin huomioidessa pelaajan taitotason, saa myös esimerkiksi hitaammin oppiva lapsi onnistumisia aina pelatessaan. Tämä tottakai kannustaa harjoittelemaan lisää. Ekapeli sisältää myös matematiikka-painoitteisen pelin, jossa pääsee harjoittelemaan esim. yksinkertaisia numero-lukumäärävastaavuuksia.

    Tykkää

  3. Siirsin edeltävän tekstin omaksi kokonaisuudekseen. Se löytyy otsikolla: Vain taivas on rajana

    Tässä on Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa, ICT in Education -facebook-ryhmässä julkaistu kommentti:

    ”Laitanpa nyt tämän huomioni tännekin, enkä kaipaa nyt yhtään lyijykynän käytön perustelua tähän keskusteluun pliis Hymiö heart. Tämä oli vain tämänpäiväinen huomioini ja ajatukseni, jonka haluan jakaa täällä: Just realized, that my 12 year old son seems to learn 21st century skills more by playing Mine craft at home than going to school in Finland (that is even if we are high on Pisa results). He is not just learning spacial & mathematical skills, But ethics, negotiation, languages, psychology, social skills, ciritical thinking, creativity, team skills, typing, how to skype an isralian minecraft friend & share some life experience with him and support a Spanish boy who lives in UK and is being bullied (just to mention couple of them).” kirjoittanut: Salla Vainio

    Itselleni tuli mieleen, että on vähän vanhanaikaista puhua diginatiiveista, tilalle voitaisiin otaa vaikka termi Minecraft-sukupolvi. Kirjoitus polkee lisäksi aika vahvasti suomalaista peruskoulua, mutta ehkä syystäkin. Tässä taas korostuu verkostojen luominen ja sosiaalisten taitojen opettelu etänä.

    Mitä ajatuksia kirjoitus teissä herättää?

    Sokerina pohjalla vielä uudenlainen näkemys ekapeliin ja sen merkitykseen oman äidinkielen lukutaidon opettamiseen kehittyvissä maissa:

    http://yle.fi/uutiset/unesco-professori_mobiilipeli_voi_opettaa_tuikitarkean_taidon/7767496

    Tykkää

    1. Luin vinkkaamasi artikkelin koskien lukutaidon opettamista. En ole tosiaankaan ajatellut, kuinka tärkeässä asemassa mobiilipelit voisivat olla myös köyhemmissä valtioissa. Mikäli meidän Ekapeli pystyy opettamaan lapsia lukemaan omalla äidinkiellämme suomella, niin miksei sovellusta laajennettaisia opettamaan lapsia ympäri maailman lukemaan omalla äidinkielellään. On täysin, totta, että lukutaitoa on mahdotonta oppia viraalla kielellän mikäli ei ole kieltä aiemmin kuullut, eikä näinollen ole mahdollisuuksia yhdistää kuultua äännettä kirjainsymboliin, mikä on kuitenkin lukemaan oppimisen perusvaatimus. Haluan vakaasti uskoa siihen, että tulevaisuudessa ja miksei ihan lähitulevaisuudessakin kaikki maailman lapset saisivat mahdollisuuden lukemaanoppiseen asuipa hän sitten rikkaassa suurkaupungissa tai Afrikassa pienessä maailaiskylässä. Mikäli tieto- ja viestintätekniikalla pystyisimme tätä asiaa edistämään niin edistäisimme samalla monien monien miljoonien lasten tulevaisuudennäkymiä kohti toiveikkaampaa tulevaisuutta.

      Tykkää

  4. Digitaalisia pelejä pelataan useimmiten pelaamisen itsensä vuoksi – samalla kehittyvät aivan itsestään englannin kielen taito, ongelmanratkaisukyky ja motoriikkaan ja hahmottamiseen liittyvät taidot. Edellä mainittujen taitojen lisäksi opitaan uutta lukutaitoa, tarkoittaen digitaaliaikana perinteisen kirjoituksen rinnalla esiintyvien kuvien, diagrammien ja muiden visuaalisten symbolien ymmärtämistä Prenskyn (2007, 46–47) mukaan uusi lukutaito on uusi kieli, jonka digitaalisten pelien ja internetin kanssa koko ikänsä eläneet diginatiivit lapset osaavat luonnostaan.

    Digitaaliset pelit ovat myös yksi keskeinen oppimisympäristö nykyisessä teknologisoituneessa yhteiskunnassa. Addiktiivinen pelaaminen on marginaalista – eniten digitaalisia pelejä pelataan satunnaisesti tai viihdetarkoituksessa pelaamisen ollessa usein myös sosiaalinen tapahtuma. (Kallio ym. 2009, 11.)

    MUTTA – mitä tapahtuu, kun pelataan K-18 -pelejä? Addiktioita pelaamiseen on jo hyvinkin nuorilla lapsilla. Vanhemmat eivät tietenkään myönnä tai välitä siitä, että heidän lapsensa pelaavat näitä K-18 -pelejä. Kuinka monen isän tappamispeliä on selän takana seuraamassa silmäpari tai kaksi? Opitaan: muutama hahmo tapetaan, mutta seuraavassa pelissä kaikki ovat taas hengissä. Tämä on vaarallista – olen kuullut ekaluokkalaisenkin esittäneen puukkoa kavareilleen ja uhanneen tappamisella. Sehän kuuluu vain peliin!

    Tykkää

  5. Jyväskylän yliopiston psykologian laitos on kehittänyt Ekapelin – tietokonepelin, jonka tarkoituksena on tehostaa lukemaan oppimista. Peli on suunnattu varsinkin lapsille, joilla on lukivaikeuksia. Lukivaikeuksista kärsivillä oppilailla on usein vaikeuksia jopa oppia kirjainten nimiä ja erityisesti niiden äänteitä. Ekapeli tarjoaa sellaista lisätukea ja -harjoitusta, jota tarvitaan tavanomaisen opetuksen lisäksi. Pelin avulla lapsi oppii puheäänteiden avulla tunnistamaan kirjaimia, tavuja ja sanoja. Pelatessaan hän kuulee kuulokkeista äänteitä ja samalla hänen tulee nopeasti poimia tietokoneen ruudulta äänteitä vastaava kirjain, tavu tai sana. Aloitetaan kirjainten ja äänteiden välisistä yhteyksistä. Peli etenee yhdestä kirjaimesta useampaan, tavuihin ja sanoihin. Ekapeli on tehokas apu lukivaikeuksiin, se on kannustava, viihdyttävä ja kiinnostava. Lapsi saa onnistumisen elämyksiä, jotka pitävät kiinnostusta yllä. Ekapeliä suositellaan esikoulun viimeiselle keväälle.

    Lisätietoa: http://www.cc.jyu.fi/oppeli/

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s