Kyllä ennen säilöttiin tärkeä tieto paperille ja sitten pankkiholviin. Ehkä otettiin hiilipaperikopio, joka pantiin toiseen säilöön. Nyt kaikki maailman tieto, valokuvat, lehdet ja pankit mahtuvat jonnekin, minne ihminen ei näe. Nuoriso katselee puhelimistaan Lauantaitansseja ja kuuntelee jee-jee-musiikkia milloin vain. (Tuomas Kyrö: Ilosia aikoja, mielensäpahoittaja, 42-43.)
Minäkin, 58 wee, olen elänyt hiilipaperiaikakautta. Telkkarikin tuli kotiimme vasta ollessani 7-vuotias. Paljon on tekniikka kehittynyt elämäni aikana. Nyt ei voisi opiskella ilman tietokonetta. Pilvipalvelut, moodlet, twitterit, blogikirjoitukset…
Tiistain luennolla puhuttiin webinaareista, verkkoseminaareista. Connecting people jossain avaruudessa on tätä päivää. Harvinaisten kielien ja uskontojen opetus, erilaisten verkostojen tapaamiset, tiedotus, kyselytunnit, tvt-pedagoginen tuki ja ohjaus ja monta muuta asiaa voidaan hoitaa netissä. Tietotekniikka tuo uusia mahdollisuuksia luovien työtapojen mahdollistajana, yhteisöllisyyden kehittäjänä ja arjen helpottajana. Diamonds are girl´s best friends, sanoi Marilyn. Olisiko tuo diamonds korvattava tänäpäivänä tvt:llä?
Tulevaisuudessa, 1-2 vuoden kuluessa, opettajan rooli tulee muuttumaan koulun keskeisestä henkilöstä kanssaoppijaksi, mukana eläjäksi ja avunantajaksi pulmatilanteissa. Ennen opiskeltiin ja tehtiin läksyt, nyt on mahdollista asian opiskelu jo aiemmin googlea ym. hyväksikäyttäen, asiat pyöräytetään toisin päin. Syvällisempi oppiminen painottuu. 3-5 vuoden kuluessa oppimisen sisältö muuttuu avoimeksi, fyysinen ja virtuaalinen oppimisympäristö yhdistyvät. Viiden vuoden kuluessa on odotettavissa intuitiivinen tekniikka ja koulujen toiminnan uudelleenajattelu. Tulossa ovat myös BYOD (kaikilla omat laitteet) ja pilvipalvelut, pelillisyys ja oppimisen analyysit sekä esineiden internet ja puettava teknologia. Tvt:n käyttö sekä aktiivinen ja yhteisöllinen oppiminen ovat keskeisessä asemassa. Tulevaisuudessa esim. ylioppilaskokeet tehdään sähköisinä.
Tvt:n käytöllä on kuitenkin uhkatekijänsä. Autenttisten oppimismahdollisuuksien luominen ja oppimisen yksilöllistäminen ovat ratkaistavissa. Monimutkainen ajattelu ja vuorovaikutus sekä opiskelijadatan turvallisuus ovat vaikeita asioita – pahimpina haasteina pidetään kuitenkin koulutuksen uusien mallien kilpailua ja muodollisen koulutuksen pitämistä relevanttina. Mielestäni suuri uhka on myös se, että face to face -kontaktit vähenevät. Mikään ei voi korvata toisen ihmisen läsnäoloa!
Minulle tuntemattomat QR-koodit (toki olin näitä sekavia merkkejä nähnyt), Aurasma ja muut tulivat tutuiksi. Vaikuttaa siltä, että vain taivas on rajana tietotekniikan käytössä, jos sekään! Wanhakin oppii!
Muuttuvat oppimisympäristöt 
Kolahti hyvin tuo sinun lainauksesti – olen nimittäin itsekin hiljakkoin lukenut saman kirjan. Siinä oli kyllä hyvää ja ”kansanomaista” tekstiä mm. ”veispuukkista”. Uskon vahvasti tuohon BYOD:iin – oikeastaan me elämme sitä nyt. Jopa Tampereen yliopiston viralliset nettisivut uudistuivat mobiililaitteille sopivaksi aivan hiljattain.
Ei ole vielä vuosikymmentä siitä, kun olin jollain Helsinin yliopiston johtajuuskurssilla ja tunsin jääväni vähemmistöön, koska suurella osalla näistä tulevaisuuden johtajista oli joku kummallinen pieni vempain koko ajan edessä, joka etäisesti muistutti tietokonetta. En tiennyt, mikä se oli, enkä kehdannut kysyä.
Minä olen kuitenkin jo lapsuudessani jo saanut tutustua Commodore 64:n ihmeelliseen pelimaailmaan. Opin silloin, että tietokoneet ovat erittäin hitaita laitteita, joiden käytössä vaaditaan ja opitaan paljon kärsivällisyyttä.
Ohjelmista on kuitenkin tehty aina enemmän ja enemmän ihmisystävällisempiä. Ennen tosiaan sanottiin, että lapsenkin tulee osata käyttää, nyt voisi sanoa, että vauvankin tulee pystyä ainakin kokeilemaan tabletin käyttöä. Siinä voisi olla hyvän käyttäjäystävällisen ohjelman mittari.
Pilvipalvelujen ym. tietoturvaa ei voi korostaa liikaa. Tässä on juttu koeasetelmasta, jossa 7-vuotias onnistui kymmenessä minuutissa hakkeroimaan julkisen wlan-verkon:
http://www.tivi.fi/Arkisto/2015-01-27/7-vuotias-tytt%C3%B6-hakkeroi-julkisen-wlan-verkon-10-minuutissa—ohjeet-l%C3%B6ytyiv%C3%A4t-Google-haulla-3214659.html
TykkääTykkää
Tällä kurssilla on toki saanut paljon uusia valmiuksia muuttuvien oppimisympäristöjen parissa, mutta lukekaahan alla oleva ote työpaikkailmoituksesta. Jollain luennolla kyseenalaistimme, mitä ovat nykypäivänä hyvät tietotekniset taidot. Tässä on kattava vastaus kysymykseemme. Sinänsä harmittaa, että opintosuuntani on viestinnälliset kytkennät, mutta silti omalla maisteritason yliopistokoulutuksella ei täytetä edes tämän tehtävän vaatimuksia. Kokonaisessa ilmoituksessa sitäpaitsi mainitaan, että tehtävä soveltuu opiskelijalle. Kysyn vain, että millä alalla saavutetaan tällaiset valmiudet. Huono homma on, kun yliopisto ei pysty vastaamaan työelämän vaatimuksiin. Se on minimivaatimus tutkinnolle. Oikeasti pitäisi olla kykyä jopa muuttaa ja kehittää työelämää. Tämä puheenvuoro meni nyt vähän koulutuspolitiikan puolelle, mutta antakaa anteeksi. WordPress on ainoa asia, joka näistä vaatimuksista on itsellä jotenkuten tämän kurssin myötä hallussa. En omista järjestelmäkameraa ja tässä blogissa oleva ainoa oma kuva on napattu digikameralla. Laatukaan ei ole sitä, mitä kyseisessä ilmoituksessa vaaditaan. Tässä tulee ihan sellainen olo, että on paljon näperretty jotain, mutta vielä syvällisempää osaamista pitäisi hankkia ehkä harrastusten kautta, koska yliopistolla ei ole omalla linjalla tarjolla tarpeeksi korkean tason kursseja, joissa lisäksi opittaisiin tekemällä ja kokeilemalla.
”Odotamme sinulta:
– Käytät näppärästi sosiaalisen median työkaluja. Sinulla on kokemusta mm. Facebook Ads- ja Google AdWords -mainonnan toteuttamisesta.
– Graafista suunnittelua ja toivommekin sinulla olevan kokemusta Adobe-suunnitteluohjelmien käytöstä (Photoshop, InDesign, Illustrator).
– Kykyä toteuttaa tarvittaessa nopeastikin vaikkapa web-kampanjasivun, sillä työkalupakistasi löytyy ainakin sellaisia vasaroita kuin HTML5, CSS3 ja WordPress. JavaScript-osaamisesta saat lisäpisteen.
– Että sanat SEO ja SEM kuuluvat päivittäiseen sanavarastoosi.
– Ymmärrät mitä on tuloshakuinen sisällöntuotanto ja projektien johtamien. Omaat myös kokemusta projektinhallinnan työkaluista (esim. Trello, Zoho projects, Jira tms.)
– Järjestelmäkamera pysyy käsissäsi mainiosti. Tuotat priimakuntoista jälkeä vaikkapa mainoskampanjoiden kuvituskuviksi ja hallitset myös esimerkiksi tapahtuma- ja potrettikuvauksen. Osaaminen videotuotannosta katsotaan plussaksi.”
TykkääTykkää
Mielenkiintoinen työpaikkailmoitus, täynnä erilaisia lyhenteitä mistä ei ole harmainta hajuakaan. Todennäköisesti tässä haetaan jotakin kaupallisen/markkinoinnin huippuasiantuntijaa.
Uskon kuitenkin että tulevaisuudessakin työn tekeminen on vielä muutakin kuin tietokoneen erilaisten ohjelmien käyttöä ainakin valtaosissa työpaikoissa. Tvt: ä tulisi mielekkäästi hyödyntää työelämässä, mutta onko sen rooli kasvamassa kuitenkin liian suureksi?
TykkääTykkää
Kaipailisin opintoihin lisää lähinnä visuaalista puolta – kameran käyttöä ja videoiden tekoa. Yksikössä sellaista kuitenkin järjestetään tietylle porukalle. Työpaikkailmoitus on selkeästi kaupallisen alan ammattilaiselle, joka osaa lisäksi koodata ja on taiteellisesti lahjakas ideaali-ihminen, ja jolla on lisäksi valmista kokemusta yrityksen nettimarkkinoinnista. Toki on hienoa, että meillä asioita oppii katsomaan pedagogisesta näkökulmasta. Ehkä jokin koulutusorganisaatio vaatii erilaista TVT-osaamista. Luulin aluksi, että tuossa lueteltiin jotain ohjelmia, mutta ne ovatkin maksullisia markkinointityökaluja.
TykkääTykkää
Luennolla pääsimme tutustumaan erilaisiin QR-koodeihin, Aurasmaan ja muihin tietotekniikan nykypäivän ihmeisiin, kuten aiemmin blogissamme kerrotaan. Itselleni nämä kaikki ”ihmeet” olivat täysin vieraita ja nyt pääsin niitä todellisuudessa kokeilemaan ja hämmästymään niiden monipuolisuutta. Mitä uusia mahdollisuuksia opetus TVT-keinoin tuokaan tullessaan esimerkiksi 10 vuoden kuluttua kun jo nyt saadaan luotua mitä ihmeellisempiä sisältöjä. Itse innoistuin kovasti Colar- sovelluksesta, jonka kautta voit itse tulostaa väritettäviä kuvia ja nähdä kuvan sovelluksen avulla 3D- maailmassa tai minianimaationa. Tässä vielä linkki sovelluksen hankkimiseen: http://colarapp.com. Aion varmasti kokeilla kyseistä sovellusta työssäni esiopetusikäisten lasten kanssa. Erityisesti sovelluksesta uskoisin hyötyvän lapset, joille kuvien värittäminen ja kynän käyttö ”on se viimeinen mielekäs tekeminen”…mutta jos valmiista kuvasta saa nähdä esim. itse väritetyn auton kiihdyttävän ralliradalla, niin johan saattaa värikynät eksyä käteen uudemmankin kerran.
Aurasmat (http://www.aurasma.com/aura/) olivat minulle täyttä hepreaa ennen luentoa, en ollut koskaan kyseistä sanaa kuullutkaan. Aurasmat luovat uuden ulottuvuuden esimerkiksi opetustilanteisiin. Opettaja voi lisätä esimerkiksi jakamiinsa monisteisiin auroja, joiden avulla oppilaat saavat lisäietoa aiheesta, nähdä videopätkän tai kysymyksiä aiheeseen liittyen. Edellä mainitsemani linkin takaa löytyy muuten erinomaiset ohjeet Aurojen tekemiseen, joten ei muuta kun kokeilemaan.
Jotta esimerkiksi Aurojen käyttö olisi oppitunneilla mahdollista, täytyisi BOYD (kaikilla oppijoilla käytössä omat laitteet) olla arkipäivää. Kehys on mielestäni hieman ristiriitainen, sillä tällä hetkellä oppilaiden omat laitteet on monessa tilanteessa pidettävä visusti laukuissa oppituntien ajan. Kuinka käy kun yhtäkkiä laitteiden käyttö onkin sallittua?? Pystyvätkö esimerkiksi yläkoululaiset rajaamaan käyttönsä omalla laitteellaan vain ”opetustarkoitukseen”?? Nyt yliopistolla opiskellessamme, opiskelijoilla on kädessään tai edessään jokin mobiililaite, jolla luentojen aikana operoidaan enemmän tai vähemmän…mutta milloin on auki keskusteluväylä kaverin kanssa ja milloin jokin luentoon liittyvä TVT- sovellus, sitä emme tiedä.
Pohdin myös oppilaiden eriarvoista asemaa liittyen BOYDiin. Kaikilla ei kuitenkaan ole laitetta, jolla pystyisi kaikkia näitä sovelluksia käyttämään. Onko kouluilla resursseja luoda oppilaansa tasa-arvoiseksi ja taata kaikille käyttöön laite oppimistehtäviä varten?? Joissain kouluissa tämä tasa-arvoisuus jo toteutuukin, mutta tämä on varmasti vain murto-osa.
TykkääTykkää
Uutisoinnissa annetaan ymmärtää, että TVT:n käyttö on löytänyt valtaosan koulusista ja niiden oppilaista. Varsinkin maalla, pienemmissä kouluissa se on vasta täysin lapsen kengissä. Hyvä jos nettiyhteydet toimivat edes jollakin tavalla ja käytössä on vanhoja pöytäkoneita, ei siis puhettakaan tableteista. Eriarvoisuus tässäkin asiassa on melkoinen.
TykkääTykkää
Yksi sovellus, johon perehdyimme luennolla oli Kahoot. Sovelluksen avulla voidaan luoda esimerkiksi tietovisoja, joihin jokainen oppilas voi vastata oman mobiililaitteensa avulla. Jopa me Yliopisto-opiskelijat innostuimme kokeilemaan sovelluksen kautta tehtyä tietovisaa, niin voin vain kuvitella kuinka paljon esimerkiksi ala-tai yläkoululaiset asiasta innostuvat!
https://getkahoot.com
TykkääTykkää
Edellä kommenteissa pohditte sitä, tuleeko jokaisella olla oma laite, jotta esim. lisättyä todellisuuttta tai QR-koodeja voi hyödyntää. Hyvin moni mobiililaitteilla tehtävä juttu toimii yhtä hyvin tai paremminkin parityönä tai pienryhmissä. Itse asiassa yhdessä työskentely on vain lisääntynyt mobiililaitteiden myötä. Niillä on luontevampaa työskennellä yhdessä verrattuna atk-luokkaan, missä jokainen istuu oman näyttönsä takana. Kun töitä tehdään ryhmissä, opettajankin on helpompi suunnitella toimintaa eikä haittaa, jos jokaista sovellusta ei kaikille laitteille ole saatavilla.
Entä pystyvätkö yläkoululaiset rajaamaan käyttönsä omalla laitteellaan vain opetustarkoitukseen? Tästä aiheesta luin tänään oululaisen tutkijan ja yrittäjän Harto Pönkän erinomaisen bloggauksen: https://harto.wordpress.com/2015/02/09/kannykoiden-kaytossa-kouluissa-ei-ole-syyta-vastakkainasetteluun/
TykkääTykkää